Yleistietoa Vehkajoesta

Vehkajoki

Vehkajoki on noin 40 km pitkä pienehkö joki kaakkois-suomessa. Vehkajoki on kuulunut ennen sotia suomen alkuperäisten meritaimen jokien ryhmään. Alkuperäiset meritaimen kannat kuitenkin katosivat patojen estäessä kutuvaellukset.

Vehkajoen myllärinkoski

Vehkajoki muodostuu pääuomasta sekä siihen laskevista ”suuremmista” haaroista joita ovat Mäntjoki,Kannusjärvenhaara ja Piutulanhaara. Vehkajoen pääuomaan ja sivujokiin laskee lisäksi kymmeniä vanhoja puroja, joista osassa on vielä paikoin jäljellä luonnontilaisia alueita.

Vehkajoki kuten monet sen vierellä virtaavatkin joet ovat olleet ennen uitto perkauksia meritaimen jokia. Uiton aikana tehdyt koskien perkaukset eivät kuitenkaan tuhonneet täysin taimenkantaa, vaan lopullisen sinetin alkuperäisen taimenkannan tuhoon antoivat kaksi patoa jotka vieläkin sulkevat nousukalojen tien vehkajoella kolsilan ja myllykylän kohdalla. Yhdessä aiemmin mainittujen seikkojen kanssa harrastettu liikakalastus jokisuulla,merialueella ja itse joessa on karsinut lähes kaikki nousua yrittäneet taimenet pois ennen varsinaista kutukypsyyttä.

Tällä hetkellä vehkajoen tilanne näyttää varsin hyvältä, vaikkakin yläjuoksulle kaavaillun/suunnitteilla olevan Kärpänsuon turpeen-otto alueen suunnitelmat hieman hämärtävätkin tulevaisuuden näkymiä taimenen kudun onnistumisesta mahdollisten tulva-aikana tapahtuvien päästöjen johdosta.

Syksyn 2010 aikana valmistui Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen teettämä 7 koskea sisältänyt kalataloudellinen kunnostus vehkajoen keski-osalle. Kunnostuksessa tehtiin pääsääntöisesti pienpoikas ja kutualueita taimenelle ja harjukselle. Vuoden 2013 aikana alajuoksulla on tarkoitus tehdä yksi pohja pato rehevöityneen järvenpinnan nostamiseksi ja samalla sen välittömässä läheisyydessä olevan kosken kunnostus. Ensimmäisen vaellusesteen kolsilan vesilaitospadon poistaminen tapahtunee noin kymmenenvuotta kestäneen oikeusprosessin jälkeen KHO:n päätöksellä vuoden 2013 aikana, jonka jälkeen meritaimen pääsee nousemaan myllykylän koski-alueelle, mistä köytyvät ensimmäiset kunnolliset kutu ja poikasalueet.

Vehkajoen varsinainen joki alue kuuluu Summa,- Vehka,- ja Virojoen kalastus alueeseen. Tällä hetkellä vehkajoki on määritelty lohi ja siikapitoiseksi vesistöksi välillä Ihamaanjärvi suomenlahti, mutta lähitulevaisuudessa koko vesistö alue tullaan todennäköisesti määrittämään lohi ja siikapitoiseksi vesistöksi. Edellä mainittu määritelmä perustuu kalastuslakiin ja se kieltää koski ja virtapaikoissa mato onginnan, joka on vaaraksi mm. lohikalojen pienpoikasille sekä läänikohtaisella vieheluvalla kalastuksen. Vehkajoella ko. määritelmä tarkoittaa käytännössä sitä että jos haluaa kalastamaan mennä pitää hankkia vesialueen eli paikallisen osakaskunnan kalastuslupa. 

Osakaskuntien kesken on varsin tiivistä yhteyden pitoa ja tällä hetkellä myös erittäin hyvää yhteistyötä jokialueen kunnostuksien suunnitelussa.  Kaikki osakaskunnat puoltavat virtavesi kunnostuksia ja suurin osa suunnittelee ja toteuttaa omia virta alue kunnostuksia tai järvien kunnostuksia, mm. Paijärven osakaskunnan alueella on talkoiltu virta alue kunnostusten merkeissä jo kolmena vuotena, minkä johdosta alueelle istutetut pien poikaset ovat selvinneet loistavasti ja Vehkijärven osakaskunta on tehnyt kovasti töitä vehkijärven umpeenkasvun estämiseksi rakentamalla itse leikkuu koneen ja toteuttamalla talkoo hengessä kaislojen leikkuuta. Vehkijärven(2-järvi joessa merestäpäin lukien) pinnannosto luonnonmukaisella pohjapadolla+alapuolella olevan vähäkosken kunnostus tapahtunee vuonna 2013. Edellämainittu toiminta parantaa hiumasti vaelluskalojen pääsyä yläjuoksulle ja kohentaa rehevän vehkijärven tilaa huomattavasti.

Edellisten lisäksi Haminan vesialueella/vehkajoen suulla voimaantulleet verkkokalastus rajoitteet(keväällä/syksyllä nousuaikaan verkkokalastus kielletty) tulevat varmasti tulevina vuosina tuomaan lisää nousukaloja jokisuulle/jokeen

Vehkajoen lohikala kanta on kuitenkin tällä hetkellä erittäin huono eikä joen pienuuden takia tule varmasti koskaan kestämään suurta kalastusta joten useat osakaskunnat ovat jo nyt asettaneet erittäin tiukkoja kalastus rajoituksia(rauhoitus alueita) varsinkin pienpoikas alueiden turvaamiseksi.

Taimenen kutusoraikko

Kunnostuksien ja kalastusrajoituksien hyvin onnistuessa vehkajoen taimenen vaelluspoikas tuotannolla voitaisiin päästä tilanteeseen jossa Osakaskuntien ei tarvitsisi enää istuttaa kalaa ja varsinkin merialueen saalis kalojen koko ja määrä voisi kasvaa huomattavasti nykyisestä. On arvioitu, että jos koko joki olisi kunnostettuna ja esteistä vapaana niin vehkajoki voisi tuottaa parhaimmillaan noin 10 000 kpl vaellustaimenia joka vuosi mereen kasvamaan.
Vehkajoen tilanne näyttää siis kohtuu valoisalta, mutta suurempien kunnostusten ulkopuolelle jää erittäin paljon vesialueita jotka eivät mahdu tiukkoihin budjetteihin ja jotka ovat kuitenkin varsin hyviä alueita esim. harjuksille, joten talkoo töitä tarvitaan vielä jatkossakin!

Ympäristöpalkinto 5.6.2012

Lisätietoja »

Vehkajoki

Vehkajoki on noin 40 km pitkä pienehkö joki kaakkois-suomessa. Vehkajoki on kuulunut ennen sotia suomen alkuperäisten meritaimen jokien ryhmään. Alkuperäiset meritaimen kannat kuitenkin katosivat patojen estäessä kutuvaellukset.

Vehkajoen myllärinkoski

Vehkajoki muodostuu pääuomasta sekä siihen laskevista ”suuremmista” haaroista joita ovat Mäntjoki,Kannusjärvenhaara ja Piutulanhaara. Vehkajoen pääuomaan ja sivujokiin laskee lisäksi kymmeniä vanhoja puroja, joista osassa on vielä paikoin jäljellä luonnontilaisia alueita.

Vehkajoki kuten monet sen vierellä virtaavatkin joet ovat olleet ennen uitto perkauksia meritaimen jokia. Uiton aikana tehdyt koskien perkaukset eivät kuitenkaan tuhonneet täysin taimenkantaa, vaan lopullisen sinetin alkuperäisen taimenkannan tuhoon antoivat kaksi patoa jotka vieläkin sulkevat nousukalojen tien vehkajoella kolsilan ja myllykylän kohdalla. Yhdessä aiemmin mainittujen seikkojen kanssa harrastettu liikakalastus jokisuulla,merialueella ja itse joessa on karsinut lähes kaikki nousua yrittäneet taimenet pois ennen varsinaista kutukypsyyttä.

Tällä hetkellä vehkajoen tilanne näyttää varsin hyvältä, vaikkakin yläjuoksulle kaavaillun/suunnitteilla olevan Kärpänsuon turpeen-otto alueen suunnitelmat hieman hämärtävätkin tulevaisuuden näkymiä taimenen kudun onnistumisesta mahdollisten tulva-aikana tapahtuvien päästöjen johdosta.

Syksyn 2010 aikana valmistui Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen teettämä 7 koskea sisältänyt kalataloudellinen kunnostus vehkajoen keski-osalle. Kunnostuksessa tehtiin pääsääntöisesti pienpoikas ja kutualueita taimenelle ja harjukselle. Vuoden 2013 aikana alajuoksulla on tarkoitus tehdä yksi pohja pato rehevöityneen järvenpinnan nostamiseksi ja samalla sen välittömässä läheisyydessä olevan kosken kunnostus. Ensimmäisen vaellusesteen kolsilan vesilaitospadon poistaminen tapahtunee noin kymmenenvuotta kestäneen oikeusprosessin jälkeen KHO:n päätöksellä vuoden 2013 aikana, jonka jälkeen meritaimen pääsee nousemaan myllykylän koski-alueelle, mistä köytyvät ensimmäiset kunnolliset kutu ja poikasalueet.

Vehkajoen varsinainen joki alue kuuluu Summa,- Vehka,- ja Virojoen kalastus alueeseen. Tällä hetkellä vehkajoki on määritelty lohi ja siikapitoiseksi vesistöksi välillä Ihamaanjärvi suomenlahti, mutta lähitulevaisuudessa koko vesistö alue tullaan todennäköisesti määrittämään lohi ja siikapitoiseksi vesistöksi. Edellä mainittu määritelmä perustuu kalastuslakiin ja se kieltää koski ja virtapaikoissa mato onginnan, joka on vaaraksi mm. lohikalojen pienpoikasille sekä läänikohtaisella vieheluvalla kalastuksen. Vehkajoella ko. määritelmä tarkoittaa käytännössä sitä että jos haluaa kalastamaan mennä pitää hankkia vesialueen eli paikallisen osakaskunnan kalastuslupa. 

Osakaskuntien kesken on varsin tiivistä yhteyden pitoa ja tällä hetkellä myös erittäin hyvää yhteistyötä jokialueen kunnostuksien suunnitelussa.  Kaikki osakaskunnat puoltavat virtavesi kunnostuksia ja suurin osa suunnittelee ja toteuttaa omia virta alue kunnostuksia tai järvien kunnostuksia, mm. Paijärven osakaskunnan alueella on talkoiltu virta alue kunnostusten merkeissä jo kolmena vuotena, minkä johdosta alueelle istutetut pien poikaset ovat selvinneet loistavasti ja Vehkijärven osakaskunta on tehnyt kovasti töitä vehkijärven umpeenkasvun estämiseksi rakentamalla itse leikkuu koneen ja toteuttamalla talkoo hengessä kaislojen leikkuuta. Vehkijärven(2-järvi joessa merestäpäin lukien) pinnannosto luonnonmukaisella pohjapadolla+alapuolella olevan vähäkosken kunnostus tapahtunee vuonna 2013. Edellämainittu toiminta parantaa hiumasti vaelluskalojen pääsyä yläjuoksulle ja kohentaa rehevän vehkijärven tilaa huomattavasti.

Edellisten lisäksi Haminan vesialueella/vehkajoen suulla voimaantulleet verkkokalastus rajoitteet(keväällä/syksyllä nousuaikaan verkkokalastus kielletty) tulevat varmasti tulevina vuosina tuomaan lisää nousukaloja jokisuulle/jokeen

Vehkajoen lohikala kanta on kuitenkin tällä hetkellä erittäin huono eikä joen pienuuden takia tule varmasti koskaan kestämään suurta kalastusta joten useat osakaskunnat ovat jo nyt asettaneet erittäin tiukkoja kalastus rajoituksia(rauhoitus alueita) varsinkin pienpoikas alueiden turvaamiseksi.

Taimenen kutusoraikko

Kunnostuksien ja kalastusrajoituksien hyvin onnistuessa vehkajoen taimenen vaelluspoikas tuotannolla voitaisiin päästä tilanteeseen jossa Osakaskuntien ei tarvitsisi enää istuttaa kalaa ja varsinkin merialueen saalis kalojen koko ja määrä voisi kasvaa huomattavasti nykyisestä. On arvioitu, että jos koko joki olisi kunnostettuna ja esteistä vapaana niin vehkajoki voisi tuottaa parhaimmillaan noin 10 000 kpl vaellustaimenia joka vuosi mereen kasvamaan.
Vehkajoen tilanne näyttää siis kohtuu valoisalta, mutta suurempien kunnostusten ulkopuolelle jää erittäin paljon vesialueita jotka eivät mahdu tiukkoihin budjetteihin ja jotka ovat kuitenkin varsin hyviä alueita esim. harjuksille, joten talkoo töitä tarvitaan vielä jatkossakin!

Ympäristöpalkinto 5.6.2012

Lisätietoja »